125cc ala- ja keskitehon lisääminen
| #1 |
Ville Vinnikainen |
8.3.2010 14:42:21 |
| Pyöränä Suzuki RM125 -02 ja pitäis saada hieman lisää keskialueelle tehoa. Tosin 125cc pyörä ja alateho ei taida sopia edes samaan lauseeseen ja pyörän vaihto olis ehkä helpoin ratkaisu... Mutta onko kokemuksia erilaisista putkistoista, korkeapainemännästä, erilaisista "teholäpistä" yms.? Jos edes pientä parannusta saisi aikaan. |
| #2 |
Jukka Oittinen |
8.3.2010 18:30:34 |
| Vaihtaisin 6BGY28-77 neulan.Pitäisi antaa sitkeyttä puolen kaasun jälkeen. |
| #3 |
Ville Vinnikainen |
8.3.2010 19:10:01 |
| Mistäs noita neuloja voi kysellä? Mikä tuossa on vakio neula ja suuttimet? Kun oon saanut vähän kahta tietoa, toiset sanoo että pääsuutin olis 460 ja toiset että 560 ja tk. 32,5 tai 40? |
| #4 |
Jukka Oittinen |
8.3.2010 19:51:06 |
| SUOMI-mallissa vakiot 6BGY27-77,460,32.5.Kauppiaalta ostamaan tai tilamaan.Tällä palstalla jos neuvoo mistä saa sensuuri vie koko viestin helposti. |
| #5 |
Ville Vinnikainen |
8.3.2010 20:03:49 |
Ok. Neulaa en ole tarkistanut, mikä on paikalla, mutta pääsuutin oli 560. Mitkä olis talvikäyttöön sopivat? Kesäksi varmaan vakiot.
Onko noista putkista kokemuksia, mikä olis sellainen keskialuetta parantava. |
| #6 |
Ville Vinnikainen |
8.3.2010 21:29:51 |
Äsken purin kaasarin ja sieltä löytyi 560 pääsuutin, 42,5 tk ja 6BGY28-77 neula  |
| #7 |
JARKKO KAINULAINEN |
8.3.2010 22:32:28 |
Omat kokemukset japsipiikeistä on sellaisia, että ne säädetään tehtaalta aika rikkaalle alakierroksilla, ja vastaavuus kaasuun alhaalta on vakiona epäröivä. Ja syykin on helppo ymmärtää. Jos piikillä rullaa pidemmälti kaasu kiinni moottorijarrulla, niin rikas tyhjäkäyntipiiri voitelee edes hieman ja ehkäisee mahdollista kiinnileikkaamista.
Lisää vääntöä ja tehoa saa laihentamalla tyhjäkäyntisuutinta ja laihentamalla neulan ylintä kartiota pykälä kerrallaan (eli vaihtamalla neulaa erilaiseksi kartioiden koodien mukaan). Tosin on syytä tietää milloin pyörä menee liian laihalle, ettei tule liian moottorivaurioita. Niin ja käyttää kunnollista ja tasalaatuista bensaa.
Paksummalla alatiivisteellä ja sytytystä säätämällä vois kanssa löytyä lisää vääntöä. Piikissä se on vaan sitten kaikki pois ylhäältä.  |
| #8 |
Ville Vinnikainen |
9.3.2010 09:34:36 |
| Eli siis tuo korkeapuristeinen mäntä lisää tehoja yläkierroksille? |
| #9 |
Akseli Pitkänen |
9.3.2010 17:09:53 |
Oman käsitykseni mukaan korkea puristeisella männällä saa "grunttia" alas, tiivistettä paksuntamalla vääntö ei lisäänny, mutta ylätehot hupenee/ kesyttää ylhäältä.
Korjatkaa, jos olen väärässä, minuakin kiinnostaa. |
| #10 |
Ville Vinnikainen |
9.3.2010 19:47:21 |
| Näin olen itsekin ymmärtänyt, mutta ajattelin varmistaa asiaa, jos jollakin muulla olisi parempaa tietoa. |
| #12 |
Ville Vinnikainen |
10.3.2010 12:17:01 |
| Ei uskois että tuosta reed spacerista on apua... Aika yksinkertaisenn näköinen palikka. |
| #13 |
PENTTI RAITTILA |
10.3.2010 20:55:11 |
| Tässä on aika mielenkiintoinen keskustelu edellä. Ensiksi herää kysymys miksi sitä tehoa pitäisi olla keskialueella enemmän? Mitä lajia Ville harrastat? Toiseksi Jukka Oittinen vastasi edellä varmasti oikein siihen mitä säädöille voi tehdä. Sitten edelleenkin pätee kaikki perusasiat: Kantta pudottamalla saadaan terävyyttä lisää, kampikammion tilavuutta pienentämällä saadaan tehoa lisää. Kun vielä avataan sylinterin kanavat niin ... kyllä kone räjähtää...leikkaa kinni tai tulee männän päähän reikä. Niin ja jos vielä haluaa oikein nopeasti kiihtyvän koneen niin ottaa vauhtipyörän pois, ja antaa "penkin alta" lisähappea. Näin tehtiin 125 cc moottoreille mikroautoilussa 60-luvulla. |
| #14 |
Ville Vinnikainen |
10.3.2010 21:05:27 |
| Noh... varsinaisesti en harrasta pelkästään mitään yhtä lajia. Pyörällä tulee ajettua crossia, hieman enduro, pellolla jäädytetyllä radalla myös tuolla päästelen yms. vähän kaikenlaista. |
| #15 |
Harri Vanhala |
11.3.2010 08:11:57 |
Kommenttina Penan kampikammion tilavuuskommenttiin (arvostavat ja kunnioittavat terveiset Mikkeliin):
kampikammion tilavuudella tosiaan pelattiin paljonkin aikana ennen imuläppiä (e.Kr = ennen Keuhkorakennetta) ja pakoaukon säätimiä. Kaksitahtikoneessa männän alapinta toimii pumppuna, joka pumppaa tuoreen tavaran ensin kampikammioon ja sieltä männän päälle poltettavaksi. Mäntäpumppu toimii tiettyyn rajaan asti sitä paremmin, mitä pienempi on kampikammion tilavuus, sillä männän iskun vaikutus on tietysti sitä suurempi, mitä pienemmässä tilassa se sätkyttää. Tässä on hyötysuhderaja, sillä liian pienessä tilassa pumpun teho alkaa pudota. No, kuitenkin kampikammion tilavuutta on pienennelty muinoin leikkelemällä bambusta tai korkista täytteitä kampikammion koloihin ja tasapainotusporausten täytteeksi. Tulokset olivat varsin hyviä ainakin virittäjän itsensä mielestä, jarrupenkit olivat vielä tuolloin harvinaisia.
Edelleenkin kampikammion tilavuudella pelataan. Joissakin kaksitahtisissa kampiakselissa on muovinpalasia, jopa vaihdettavia, joiden YKSI tehtävä on kampikammmion tilavuuden pitäminen sopivana. Tämä on tarpeen koneissa, joissa on miedot pakoputkistot tai joissa ei ole pakoaukon säädintä.
Ajat muuttuivat keuhkojen, pakoaukonsäätimien ja kunnollisen pakoputkimatematiikan myötä. Modernin 2-tahtisen huuhteluprosessissa eli seoksen saattamisessa kampikammion kautta männän päälle on männän merkitys yllättävän vähäinen. Poistuvien pakokaasujen inertia eli liikkeen jatkuvuus tekee niin reippaan imun pakokanavasta sylinterin kautta huuhtelukanaviin ja kaasariin asti, että kampikammiota on jopa suurennettu tästä syystä, pakokaasuissa on energiaa imaisemaan isompikin säiliö tyhjäksi. Kun pakoaukko sulkeutuu, jää kampikammioon vielä imevää alipainetta ja sen annetaan edelleen imeä seosta kampikammioon valmiiksi seuraavaa työkiertoa varten. Jos iso kampikammio saadaan täyteen, on seosta enemmän kuin jos pieni kampikammio saadaan täyteen.
Alkaa olla ohi se aika, jolloin perusteorian avulla saattoi moottoreita virittää. Kanavissa ei ole kovin paljon viimeisteltävää hienon valutyön jäljiltä eikä ajoituksiin pidä kovin vähin perustein mennä ronkkimaan etenkään, jos sylintereissä on keraamiset pinnoitteet. Joskus kyllä ihmetyttää pakoaukon säätimien primitiivisyys -- ne eivät ota kuormaa huomioon -- mutta yksinkertaisuuden vuoksi se on kovin ymmärrettävää. |
| #16 |
Jukka Oittinen |
11.3.2010 16:18:51 |
| Minun jos olisi vaihtaisin kampuran stefat uudet.Tuo pyörä on muutenkin sitä ikäluokkaa että pyörässä voi olla vaikka mitä...(Esim. Hondan sylinteristä irtisorvatut aukot) |
| #17 |
PENTTI RAITTILA |
11.3.2010 19:15:21 |
| Vastauksena Harrin hyvin seikkaperäiseen selvitykseen tunnustan, että tietoni ovat suurelta osalta sieltä edelliseltä vuosituhannelta. Kuitenkin olen sitä mieltä, että edelleenkin on tärkeintä tietää mitä haluaa, jos lähtee moottoria muuttamaan. Etenkin, jos ajelee omaksi huvikseen vähän sitä sun tätä, on varmaan viisainta antaa moottorin olla vakiosäädöissä, jolloin se kestää parhaiten. Kyllä nämä nykyiset laitteet antavat harrastukseen tehoja ihan riittävästi. |
| #18 |
Ville Vinnikainen |
11.3.2010 19:29:24 |
| Hondan sylinteristä irti sorvatut aukot? |
| #19 |
Jukka Oittinen |
11.3.2010 20:53:52 |
| Ajoitukset paremminkin,jossa siirtyy aukot samalla.Tyyliin otetaan CR:n pytystä sisukset ja tökätään ne toiseen sylinteriin. |
| #20 |
Ville Vinnikainen |
11.3.2010 21:01:01 |
| Ok. Onko tuo yleistä suzukeissa vai heititkö vaan esimerkkinä. Mutta avaamallahan se selviää. Se on sit toinen juttu että paljonko kannattaa sijoittaa vanhan laitteen remontointiin. Tuo tosin alkaa olla jo siinä iässä ettei hinta ainakaan paljoa voi laskea. |
| #21 |
Jukka Oittinen |
13.3.2010 19:30:19 |
| Harvinaista se on ja työlästä |
Ketjuun vastaaminen vaatii sisäänkirjautumisen.
